Referaatti
Paneelivieraana Pop-Talkissa esiintyy Helsingin Sanomien musiikkitoimittaja ja -kriitikko Ilkka Mattila. Keskustelun aiheena on musiikkiritiikki, sen tarkoitus ja mahdollisuudet.
Aluksi paneeli pohti kritiikin syvempää tarkoitusta. Minkä takia on tärkaää arvioida sitä mitä joku kuitenkin fanittaa? Pohdiskelussa päädytään siihen, että musiikkikriitikon tärkeinpänä tehtävänä on kertoa eteenpäin joskakusta laulajasta, musiikkigenrestä yms. Kritiikillä ei pyritä muokkaamaan historian kulkua vaan selostaa sitä. Toiseksi tärkeintä on tuoda esille jotain uutta mitä muut eivät välttämättä huomaa. Kriitikolla on niin sanottu kolmannen pyörän rooli.
Keskustelussa tulee myös ilmi kritiikin vaihtelevuus: Jokaisella kriitikolla on oma tyylinsä kirjoittaa. Heillä on omat suosikkinsa vaikkakin he pyrkivät olemaan puolueettomia. Täytyy myös muistaa, että usein popkriitikot ovat ensisijassa journalisteja eivätkä asiantuntijoita kuten klassisen musiikin kriitikot. Väärinymmärryksien vaikutus voi olla laaja, jos kriitikko ei ymmärrä mitä artisti tarkoittaa musiikillaan. Popkriitikoiden on osattava historiaa pystyäkseen vertaamaan arvioitavaa levyä tai yhtyettä siihen. Klassisella puolella tämä on elintärkeää kritiikille.
Pop-Talk ohjelma päättää keskustelun vertailemalla kriitikoiden vaikuttavuutta nykyään: Kehitys on mennyt elitistiseen suuntaan ja kriitikot pyrkivät välttämään ns. valtavirran musiikkia. Luottokriitikoiden määrä on häväivän pieni ja heidän vaikutuksensa vähäinen. Nykyään impulssiketjuihin vaikuttaa eniten artisit, jotka kehuvat jonkun toisen artistin tuotantoa.
SP~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti