Vastaväite
UPO:n tekemä mainos Siniviiri-pesukoneesta tuo selvästi esiin vanhanajan arvot ja asenteet. ”Säästäkää kättä, jonka kerran pyysitte omaksenne” – lauseella korostetaan naisen asemaa 1960-luvun puolivälissä, jolloin naisen päätehtävänä oli tehdä kaikki kotityöt. Nykyään mainos ei toimisi, sillä se on meidän arvojen vastainen nykyajan yhteiskunnassa.
Etenkin mainoksen tunnuslause särähtää korvaan, varsinkin kun tällä hetkellä äärifeministit yrittävät muuttaa pienimpiäkin asioita kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Mainoksessa tehdään miehistä ”sankareita”, sillä jos he ostavat tämän upouuden pesukoneen, heidän vaimojensa ei tarvitse enää pilata käsiään pesuvedessä.
M.Y.
keskiviikko 28. maaliskuuta 2012
Tapahtumaraportti
Kävin elokuvissa katsomassa 50/50 elokuvan, joka kertoo nuoresta miehestä ,joka sairastuu syöpään. Elokuva seuraa tämän miehen elämää siitä hetkestä, kun hän saa kuulla että on sairastunut syöpään, siihen asti kunnes häneltä vihdoin leikataan syöpä pois.
Elokuva ei ole perus Hollywood- tyylinen filmi, jossa prameiltaisiin komeilla näyttelijöillä. Parasta ehkä tässä elokuvassa olikin sen todellinen uskottavuus, karismaattiset ja lahjakkaat näyttelijät. Juoneltaan elokuva piti otteessaan viimeisille sekunneille. Iso plussa oli mielestäni se, että vaikka elokuvan aihe ja teema olivatkin todella surullisia, väliin oltiin saatu hyvin huumoria, välillä jopa mustaa huumoria, joka teki elokuvasta miellyttävämmän katsoa, kun ei tarvinnut koko aikaa pyyhkiä ripsivärejä pois kasvoilta.
Palatakseni vielä näyttelijöihin, elokuvassa päähenkilön lisäksi minuun suuren vaikutuksen teki Seth Rodger, joka esitti tämän syöpäpotilaan parasta ystävää. Tämän näyttelemä henkilö sai tuotua lähes jokaisen tunnetilan esille elokuvan aikana.
itse en suosittelisi tätä elokuvaa katsottavaksi hetkinä, jolloin kaipaa suurta piristystä ,koska sitä elokuva ei tarjoa. Sen sijaan se on tunteita herättävä ja sopii lähes kaiken ikäisille.

M.Y.
Elokuva ei ole perus Hollywood- tyylinen filmi, jossa prameiltaisiin komeilla näyttelijöillä. Parasta ehkä tässä elokuvassa olikin sen todellinen uskottavuus, karismaattiset ja lahjakkaat näyttelijät. Juoneltaan elokuva piti otteessaan viimeisille sekunneille. Iso plussa oli mielestäni se, että vaikka elokuvan aihe ja teema olivatkin todella surullisia, väliin oltiin saatu hyvin huumoria, välillä jopa mustaa huumoria, joka teki elokuvasta miellyttävämmän katsoa, kun ei tarvinnut koko aikaa pyyhkiä ripsivärejä pois kasvoilta.
Palatakseni vielä näyttelijöihin, elokuvassa päähenkilön lisäksi minuun suuren vaikutuksen teki Seth Rodger, joka esitti tämän syöpäpotilaan parasta ystävää. Tämän näyttelemä henkilö sai tuotua lähes jokaisen tunnetilan esille elokuvan aikana.
itse en suosittelisi tätä elokuvaa katsottavaksi hetkinä, jolloin kaipaa suurta piristystä ,koska sitä elokuva ei tarjoa. Sen sijaan se on tunteita herättävä ja sopii lähes kaiken ikäisille.
M.Y.
Meemi
Meemi, jota itse käytän paljon ja jota kuulee usein, on Kummelista lähtöisin oleva Tonnin seteli- meemi. Tällä usein tarkoitetaan ilmettä, joka kuvastakin välittyy, eli kasvot ovat ilmeettömät, koska hetki sitten on todennäköisesti tapahtunut jotain todella yllättävää. Tällöin ihmisen reaktion ei ole kauhistunut tai hämmästynyt, vaan kasvot tuijottavat vain tyhjänä eteenpäin. Itse koen tonnin seteli-meemin todella hauskana ja näitä ilmeitä voi usein nähdä mm. urheilutapahtumissa, usein hävinneen kannattajan kasvoilla.

M.Y
M.Y
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)